Ensiapu
Papukaijojen hätäensiapu:
Hätäensiavulla tarkoitetaan tilannetta, jossa lintu äkillisesti satuttaa itsensä tai yleistila laskee sairauden takia. Hätäensiapu on vain pakollisessa tilanteessa tehtävä toimenpide, jotta lintu ehditään kiireellä viemään lähimmälle päivystävälle, mielellään lintuosaavalle eläinlääkärille.
Verisulka
Sulan kasvuvaiheessa sulkatupen sisällä kasvaa sulalle elintärkeä verisuoni. Tässä kasvukohdassa sulkatupille aiheutuva vamma tai liikaputsaus voi aiheuttaa vaurion, joka johtaa verenvuotoon. Verenvuoto harvoin tyrehtyy itsekseen ja saattaa vaatia toimenpiteitä.
Rikkinäinen sulkatuppi on vedettävä kokonaan pois.
Miten?
Lintu on otettava kiinni ja pidettävä tukevasti paikallaan, toimenpide vaatii yleensä kaksi ihmistä.
Verta vuotava sulka tulee etsiä esiin, jotta tiedät minkä sulan olet poistamassa.
Sulasta otetaan kiinni tukevilla pihdeillä (muista, sulka on liukas veren vuoksi), niin läheltä linnun ihoa kuin mahdollista. Toisella kädellä tuetaan samaan aikaan sulan ympärillä olevaa ihoa.
Kun toinen käsi tukee ihoa ja pihdit ovat kunnolla kiinni, verisulka nypätään irti sen kasvusuuntaisesti nopealla ja reippaalla vedolla. Sulan pitäisi irrota kokonaan.
Paina kevyesti ihossa olevaa kohtaa vanutupolla tai puhtaalla sormella, josta sulka on poistettu. Varmista että verenvuoto loppuu.
Jos edellä mainittu ei onnistu, esimerkiksi jos sulka on vaurioitunut liian läheltä ihoa, niin ettei pihdeillä siitä saa kiinni tai olet yksin. Tämä on tilanne, jossa puhutaan ajasta, ei enää ensiavusta. Lintu on saatava mahdollisimman nopeasti osaavalle eläinlääkärille.
Yleistilan lasku ilman selvää syytä
Yleistilan laskulla tarkoitetaan tilaa, jossa linnun normaali käytös muuttuu heikoksi. Oireina voi olla syömättömyys, juomattomuus, hiljaisuus, uneliaisuus sekä yleinen voimattomuus. Lintu saattaa nukkua suurimman osan päivästä tai lakata lentämästä tai leikkimästä.
Yleistilan lasku on aina merkki sairaudesta ja täten myös hätäkäynnistä eläinlääkärille. Lintu näyttää sairautensa aina vasta kun se ei enää pysty peittämään oireita. Eli tilanteessa on aina kiire.
Linnulle voi hätäapuna sipaista hunajaa, nektaria tai muuta korkea energistä ruokaa nokan pieliin (ei koskaan suuhun) josta se saa hetkellisesti paljon energiaa.
Muuten yleistilan lasku ja sen alkuperäinen syy voidaan hoitaa vain eläinlääkärissä. Lintujen sairauksista löydät tietoa Anatomia ja terveys- osiosta.
Hengitysongelmat
Lintujen hengitystieongelmille on monta syytä ja hoito riippuu täysin oireiden aiheuttavasta sairaudesta.
Linnun akuutissa hengitysvaikeus tilanteessa voi linnulle koettaa järjestää raikasta happea, esimerkiksi viemällä turvallisesti ulos tai kylpyhuoneeseen johon aiheutetaan lämmin ja todella kostea ilma. Tämän voi tehdä laittamalla suihkun valumaan niin kuumalla kuin voi, huoneeseen kehittyy trooppinen ilmasto.
Lintu on aina vietävä eläinlääkärille syyn selvittämiseksi. Vaikka edellä mainitut konstit toimisivatkin, on juurisyy aina selvitettävä.
Myös papukaija voi sairastua astmaan tai kausiallergiaan. Tämä pitäisi kuitenkin todentaa eläinlääkärin kanssa.
Vierasesine
Jos lintusi saa suuhunsa vierasesineen, esimerkiksi korvakorun, pienen helmen tai muun. Jos et ehdi ottamaan sitä pois linnun suusta ja se ehtii esineen nielaisemaan, ei kotikonstein ole mitään tehtävissä. Lintu tulee viedä mahdollisimman nopeasti osaavalle eläinlääkärille joka voi yrittää sen poistamista.
Verenvuoto
Verenvuoto linnulla on aina hätätilanne! Papukaijalla on keskiarvoisesti noin 6-12ml/100g verta. Eli linnulla joka painaa 450g on maksimissaan noin 54ml verta.
Verenvuototilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:
Yllä mainittu verisulka:
Ohjeet yllä
Kynnen katkeaminen:
Vuoto voi lakata itsestään, sitä tulee seurata tarkasti.
Kotona on hyvä pitää verentyrehdytykseen tarkoitettua ainetta (Esimerkiksi SURE CLOT VET, jota saa ya apteekista.) tai perunajauhoja.
Tässä tilanteessa linnun kiinniottamista kannattaa harkita tarkoin. Jos lintu ei ole tottunut kiinnipitoon nousee verenpaine, joka vain pahentaa verenvuotoa.
Tyrehdyttämisen jälkeen lintu kannattaa rauhoittaa olemaan paikallaan, jotta verenpaine pysyy alhaalla ja näin verenvuoto tyrehtyy helpommin.
Jos kynsi on halki, on edellä mainitut ohjeet hyvä ensiapu mutta on syytä hakeutua myös eläinlääkäriin, jotta kynsi voidaan tukea niin ettei verenvuoto jatku enää myöhemmin.
Haavat:
Linnutkin saavat haavoja perus naarmuista isompiin paljon vuotaviin.
Haavan tullessa on ensin tehtävä arvio, tarvitseeko haavalle tehdä mitään. Pienet haavaumat ja naarmut paranevat yleensä itsekseen, kunhan niiden puhtaanapidosta pidetään huolta.
Pieniin haavoihin ei kannata laittaa puhdistusaineita, pelkkä vesipesu riittää.
Isommissa haavoissa on yleensä reissu eläinlääkäriin ainoa oikea toimi.
Kotona vuotokohtaan voi yrittää laittaa sideharsolla painetta, jolloin verenvuoto vähenee. Jos tämä ei onnistu, on suunnattava heti lähimmälle osaavalle eläinlääkärille.
Varpaan ollessa amputoitunut, pätee hoitoon samat ohjeet kuin ihmisillä. Laita tyngän yläpuolelle kiristysside narusta tai vaikka kuminauhasta ja vie lintu mahdollisimman nopeasti eläinlääkärille.
Jos haavakohta alkaa missään vaiheessa punoittamaan, erittämään märkää tai muuten näyttämään epäilyttävältä, on syytä hakeutua eläinlääkärille tarkistukseen.
Nokan katkeaminen tai halkeaminen:
Nokka ei kasva takaisin jos se on katkennut kasvulevyn yläpuolelta.
Murtumat
Papukaijojen yleisimpiä murtumia ovat siivet, jalat, varpaat ja niska. Viimeisimmälle valitettavasti ei ole pelastavaa toimea. Murtumat myös aina tarvitsevat eläinlääkärin hoitoa. Murtumat eivät välttämättä näy ulospäin.
Siivet:
Siiven murtuessa siipi alkaa yleensä roikkumaan, eikä lintu saa sitä asettumaan oikein.
Aina siiven roikkuessa kannattaa hetki seurata onko kyse murtumasta vai vain linnun hetkellisestä tarpeesta roikottaa sitä.
Jos lintu ei korjaa siiven asentoa 30min -1h sisällä, on hyvä lähteä käymään eläinlääkärissä.
lyhyillä matkoilla linnulle ei tarvitse tehdä muuta kuin saada se kuljetushäkkiin ja eläinlääkäriin.
Pitkillä matkoilla linnun siiven voi yrittää tukea sideharsolla kroppaan kiinni, jolloin murtunut siipi liikkuu mahdollisimman vähän.
Jalat:
Jalan murtuman huomaa, jos lintu ei suostu varaamaan painoa sille ollenkaan. Kuten ihmisillä murtumat ovat kipeitä, joten lintu pyrkii kaikin keinoin välttämään jalalle varaamista.
Jalan murtumalle ei kotikonstein ole juurikaan tehtävissä. Tämän vuoksi lintu laitetaan kuljetushäkkiin ja keksitään mahdollisimman hyvä asento ajomatkan ajaksi.
Jalkaa ei pidä lähteä itse suoristamaan, jos se on virheasennossa. Suoristaminen saattaa katkaista jalasta verisuonia ja näin pahentaa tilannetta ja pahimmillaan vauriot ovat peruuttamattomia. Estä linnun oma lisävammojen aiheuttaminen.
Varpaat:
Varpaissa pätee yllä mainitut toimenpiteet.
Tue toiseen varpaaseen, jos mahdollista.
Älä suorista murtuneita varpaita itse.
Oksentaminen
Linnun oksentaminen ei aina ole merkki sairaudesta. Linnut oksentavat / ruokkivat toisiaan hormonikausina ja kun pesässä on poikaset. Jos kuitenkin lintu oksentaa ilman mitään muuta selittävää syytä tai tiedät linnun syöneen jotain myrkyllistä, on se vietävä mahdollisimman nopeasti osaavalle eläinlääkärille tutkittavaksi.
Ripuli
Linnut voivat ripuloida monesta syystä. Esimerkiksi liika juonti, diureettisten eli nestettäpoistavien tai erityisen nestemäisten ruokien syönti, jännitys ym. saattavat aiheuttaa linnulle hetkellistä ripulointia. Jos kuitenkin linnun kloaakin ympärille kertyy ulostetta, ripulointi jatkuu, linnun yleistila laskee tai tiedät linnun syöneen jotain myrkyllistä, on suunnattava nopeasti osaavalle eläinlääkärille.
Lämpöhalvaus
Lämpimän
alueen eläiminä voisi luulla, että papukaijat ovat hyviä kestämään
lämpöä. Valitettavasti tämä ei pidä paikkansa. Linnutkin saavat
lämpöhalvauksia.
Oireet:
Lintu läähättää nokka auki.
Yleensä siivet roikkuvat molemmin puolin.
Linnun silmistä näkee, ettei kaikki ole hyvin.
Lintu saattaa myös nojata/maata laittamalla rintakehän maahan.
Hoito:
Lintu tulee viilentää.
Linnun voi viedä viileään suihkuun. Lintua ei kuitenkaan saa laittaa heti kylmän veden alle, vaan jäähdytys on tehtävä hitaasti.
Jos suihkutus ei ole mahdollista, kiedo lintu kylmässä vedessä kasteltuun pyyhkeeseen. Seuraa tarkasti, tämä voi pahentaa tilannetta jos pyyhe ehtii lämmetä.
Tuuletin on myös hyvä keino viilentää.
Paras tapa hoitaa lämpöhalvausta, on estää se kokonaan. Liian kuumassa asunnossa lintujen ei kannata antaa lentää itseään lämpöhalvaukseen, vaan rauhoittaa linnun intoa jo ennen kuin kuumuus on liikaa.
Älä koskaan laita linnun suuhun vettä tai muuta nestettä. Osaamattomissa käsissä tämä on vaarallista!
Myrkytys
Myrkytystilanteessa jossa epäillään linnun syöneen myrkyllistä ainetta, ainoa ensiapu on antaa lääkehiiltä jota saa apteekista. Jos epäillään ilmassa olevaa myrkkyä on puhdas happi, eli ulos vienti ainoa ensiapu. Myrkylliset ruoat, kasvit ja kaasut löydät Myrkylliset kotitaloustuotteet ja kemikaalit - osiosta.
Myrkytystilanteessa lintu pitää viedä aina eläinlääkärin tarkistukseen, jotta voidaan olla varmoja myrkyn poistumisesta.
Tarvikkeet/ hyvä olla kotona hätää varten:
Suonipihdit tai pihdit joilla saa kunnon otteen esimerkiksi verisulasta. Suonipihdit ovat siitä hyvät, että ne lukkiutuvat kiinni puristaessa. Suonipihtejä saa ostettua ihan hoitoalan liikkeistä, amazonista ja muista ns "kiinantavara" kaupoista. Kestävyyden ei tarvitse olla ihmeellinen.
Verenvuodon tyrehdyttämiseen tarkoitettu jauhe, esimerkiksi Sure Clot Vet joka sisältää Ferrosubsulfaatti, bentoniitti, diatomiitti, alumiinikloridi, ammoniumkloridi, kuparisulfaatti ja jodikompleksiyhdisteitä. Tätä ei saa antaa suullisesti, joten jauhe on hyvä pitää paikassa johon lintu ei pääse. Myös perunajauho tai maissijauho käy.
Hiilitabletit. Näitä käytetään, jos linnulla epäillään myrkytystä. Jos lintu ei syö tabletti muodossa, voidaan tabletti jauhaa ja liottaa pieneen määrään vettä ja antaa linnulle ruiskulla suuhun.
Hunajaa, nektaria ym todella korkea energistä, jotta lintu saa energiaa selvitä eläinlääkärille asti.