Ulkonapitokielto

Ulkonapitokielto 8.2.-31.5. välisen ajan joka vuosi!

Joka vuosi Suomessa on lintujen ulkonapitokielto 8.2.-31.5. välisenä aikana. Tällöin on linnut suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin. Linnut tulee joko pitää sisätiloissa tai niiden ulkoilualue tule kauttaaltaan aidata ja kattaa esimerkiksi riittävän tiheällä verkolla. Riittävän tiheä verkko on silmäkooltaan enintään 25mm. Vaihtoehtoisesti käy myös kiinteä katto siten, että luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut eivät pääse kosketuksiin ulkotarhassa pidettävien lintujen kanssa.

Mikäli lintuja pidetään ulkoaviaariossa missä edellä mainitut vaatimukset täyttyvät, on tehtävä ilmoitus ennakolta kunnaneläinlääkärille siipikarjan ulkona pidosta. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisena. Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisena tai oheisen linkin kautta ( https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/siipikarjan-ulkonapitokielto/   löytyy sivulla olevasta lisätietoja kohdasta)

Ilmoituksesta on käytävä ilmi seuraavat asiat:

• mitä lintulajeja ulkonapito koskee

• lintujen lukumäärä

• selvitys siitä, miten lintujen suojaaminen luonnonvaraisilta vesilinnuilta toteutetaan ulkotarhassa.

Ilmoitusta ei tarvitse uusia vuosittain, jos lintujen pidossa ei tapahdu olennaisia muutoksia.

Mitä on hyvä ottaa huomioon pidettäessä ulkona lintuja, nämä ovat voimassa ympäri vuoden:

• Ruuat ja juomat eivät saa olla kosketuksissa luonnonlintujen kanssa. Eli ne täytyy suojata luonnonvaraisilta linnuilta ja niiden ulosteelta.

• Ruuan ja juoman tarjonta on järjestettävä sisätiloissa.

• Jos ruokaa joutuu ulos on se välittömästi siivottava.

• Jos ulkona on vesialtaita on niihin pääsy estettävä luonnonvaraisilta linnuilta.

• Juomavedeksi ei saa käyttää sellaista pintavettä, joka on peräisin paikasta, jossa on paljon luonnonvaraisia vesilintuja, esimerkiksi matalista ruovikoista tai lammista.

Lintuinfluenssa

Vuodesta 2020 lähtien korkeapatogeenista influenssa A(H5N1) -virusta on esiintynyt laajalti Euroopan luonnonvaraisissa lintupopulaatioissa, erityisesti lokeissa. Se on aiheuttanut luonnonvaraisten ja tarhattujen lintujen joukkokuolemia sekä infektioita nisäkkäissä. Osalla nisäkkäistä tauti on ollut vakava. Vuosina 2021–2023 Euroopassa on todettu yksittäisiä, oireettomia H5-tyypin viruksen tartuntoja ihmisissä.

Suomessa linnuista on löydetty sekä matala- että korkeapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia, mutta ihmisillä tartuntoja ei ole todettu. Korkeapatogeenisuus tarkoittaa, että viruksella on sen geneettisten ominaisuuksien myötä kyky aiheuttaa vakavampaa tautia siipikarjassa. Korkea taudinaiheuttamiskyky linnuissa ei kerro tarttumiskyvystä ihmisessä.

Lintuinfluenssan oireet vaihtelevat viruksen patogeenisuuden (taudinaiheuttamiskyvyn), lintulajin, lintujen iän, elinolosuhteiden ja vastustuskyvyn mukaan. Taudin itämisaika on yleensä 3–5 vuorokautta. Apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus, jopa korkea kuolleisuus ovat tyypillisiä oireita. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa havaitaan keskushermosto-oireita, kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin ei välttämättä ehditä havaita mitään oireita ennen lintujen menehtymistä.

Lintuinfluenssaa ei voida todeta vain kliinisten oireiden perusteella. Samanlaisia oireita voivat aiheuttaa muun muassa Newcastlen tauti, akuutti kanakolera, myrkytykset tai esimerkiksi kanalan ilmastoinnin pettäminen. Lintuinfluenssa voidaan todeta lintujen verestä vasta-ainetutkimuksella. Lopullinen diagnoosi vaatii aina viruksen osoittamisen eläimen eritteistä tai kudoksista ja viruksen taudinaiheuttamiskyvyn määrittämisen. Viruksen osoittamiseen käytetään molekyylibiologista RT-PCR-menetelmää.

Tautisuojauksen ylläpito siipikarjatiloilla, siipikarjan eristäminen luonnonvaraisista vesilinnuista ja ulkomaisten maatilavierailujen jälkeisen karenssiajan noudattaminen ovat avainasemassa taudin torjunnassa.

Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee lintuinfluenssaa linnuissa, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille välittömästi. Virkaeläinlääkärin on ilmoitettava linnuilla todetusta korkeapatogeenisesta lintuinfluenssasta ja matalapatogeenisesta lintuinfluenssasta tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.